Venäjän tuontipuu korvattavissa kestävällä tavalla
Ukrainan sota pysäytti puuntuonnin Venäjältä Suomeen. Muutos oli iso ja yhtäkkinen: se aiheuttaa kerrannaisvaikutuksineen vähintään puolentoista miljardin euron loven monen suomalaismaakunnan yrityksiin, palveluihin ja meidän kaikkien elämään.
Metsä teollisuus tarvitsee nyt korvaavaa harvennuspuuta suomalaisilta metsänomistajilta maakuntien tehtaille. Näin paikalliset yrittäjät saavat työtä ja palvelut alueilla säilyvät. Siksi Itä-Suomen Unioni kannustaa jokaista metsänomistajaa tässä poikkeustilanteessa osallistumaan harvennus- ja puunmyyntitalkoisiin.
Puuntuonnin keskeyttäminen oli oikea toimenpide, mutta se asetti erityisesti Itä-Suomen maakuntien metsäteollisuuden, yrittäjät ja palveluelinkeinot tukalaan tilanteeseen. Nimittäin lähes kaikki Venäjältä tuotu puu – vuosittain liki 200 000 rekka-autollisen verran − hyödynnettiin itäisen Suomen teollisuuslaitoksissa. Viime vuonna puuta tuotiin Venäjältä noin yhdeksän miljoonaa kuutiota.
Tuontipuun korvaaminen kotimaisella vaihtoehdolla on välttämätöntä, jotta maakunnissa olevat tehtaat sekä metsäkone- ja kuljetusyrittäjät pystyvät jatkamaan häiriöttä toimintaansa. Erityisen tärkeää tämä on itäisen Suomen kuudessa maakunnassa, jossa saadaan aikaan lähes 40 prosenttia koko maan biotalouden kokonaistuotoksesta. Mutta asialla on merkitystä myös koko Suomen elinvoimaisuuden kannalta.
”Kotimainen puu pyörittää monia paikkakuntia ja palveluita, tavallisten perheiden arkea. Metsä turvaa varsinkin täällä Itä-Suomessa monelle kotitaloudelle työtä ja toimeentuloa. Siksi tarvitsemme nyt apua metsistä. Ja pitämällä tehtaat käynnissä huolehdimme samalla koko Suomesta, sillä hyvinvointimme perustuu edelleen merkittävästi puupohjaisten tuotteiden ja osaamisen vientiin”, sanoo Itä-Suomi Unioni ry:n asiamies Matti Viialainen.
Maan hallitukselta hän toivoo lisäksi toimenpiteitä rajusti kohenneiden polttoainekulujen alentamiseksi, jotta kuljetus- ja metsäkoneyrittäjien ahdinko helpottuisi. Viialainen toimi 2007- 2013 Etelä-Savon ja 2014-2020 Etelä-Karjalan maakuntajohtajana. Etelä-Savossa on maakunnista merkittävimmät yksityismetsävarat ja Etelä-Karjalassa maan suurin metsäteollisuuskeskittymä.
Merkittävää itäsuomalaista metsänomistajaperhettä edustava Merja Laakkonen Joensuusta, toteaa, että ”aina on oikea aika hoitaa taimikoita ja harventaa kasvatusmetsiä tukin kasvun ja metsien elinvoiman turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Meille se on jokavuotista rutiinia. Mutta erityisesti nyt, kun teollisuuden puuntarve ja puusta maksamiskyky ovat korkealla, olemme aktiivisia.
Metsäteollisuus tarvitsee kipeästi meitä puuta myyviä metsänomistajia. Ja yhtä lailla me metsänomistajat tarvitsemme pitkäjänteisesti itseään kehittävää, kilpailukykyistä, suomalaista metsäteollisuutta. Siksi kannustan metsänomistajia tässä poikkeustilanteessa lisäämään jo tänä vuonna kotimaisen puun myyntiä”, sanoo Merja Laakkonen.
”Puunrungon ympärillä metsästä tehtaalle ja lopputuotteeksi asti kulkee paljon kotimaista osaamista ja ammattitaitoa. Elinvoimainen metsäteollisuus tuo työtä korjuu- ja kuljetusyrityksille. Tasainen puuvirta tehtaille luo uraa myös metsäkoneosaamiselle. Metsien hoito ja puunkorjuu ovat yksi tapa turvata omavaraisuuttamme tavalla, joka huomioi alueemme taloudellisten etujen ohella myös ympäristön ja tulevat sukupolvet ”, sanoo Ponsse Oyn hallituksen jäsen, Juha Vidgren. Hän on myös Itä-Suomi Unionin neuvoston jäsen.
”Jos yksikin maakuntien suurista puuta hyödyntävistä tehtaista joutuisi lopettamaan toimintansa puupulan vuoksi, aluetaloudellinen merkitys ja menetys olisi jopa nelinkertainen. Se näkyisi myös kaupan palvelujen vähenemisenä ja maaseudun elinvoimaisuuden kuihtumisena. Voi sanoa, ettei mikään ala ole Suomessa yksin vaan osa isompaa yhteiskunnan ketjua: maakuntien metsistä on vahva yhteys kaupan kassalle saakka”, muistuttaa Itä-Suomen Unionin hallituksen jäsen ja Broman Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harri Broman.
Yksityisten metsänomistajien aktivoitumisen lisäksi myös julkiset omistajat, kuten kunnat ja seurakunnat voivat tehdä enemmän. Nyt on oikea hetki hoitaa metsäomaisuuden hoito- ja hakkuurästit kuntoon. Se voimistaa metsien kasvua, mikä samalla lisää myös puuston hiilensidontaa ja ilmastokin kiittää, sanoo Viialainen, joka on myös Puumalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
Viialainen muistuttaa, että ympäristöystävällinen ja kestävästi toteutettu puunkorjuu on osa talousmetsien tervettä kiertokulkua. Talousmetsät toimivat jatkuvana uusiutuvan raaka-aineen lähteenä vain, jos metsien tuleva kasvu varmistetaan. Siihen tarvitaan suomalaista metsänhoito-osaamista, jossa harvennukset ja uudistushakkuut ovat oikea-aikaisia ja oikein toteutettuja.
Lisätietoja medialle:
Asiamies Matti Viialainen, puh. 044-7700515.
Itä-Suomi Unioni -yhdistys on perustettu tammikuussa 2021. Sen tarkoituksena on edistää Itä-Suomen maakuntien aineellista vaurautta ja kilpailukykyä sekä itäsuomalaisen kulttuurin elinvoimaisuutta. Yhdistys toimii myös itäsuomalaisten itsetunnon ja identiteetin sekä ylimaakunnallisen yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Alueen määrittelynä pidetään Itä-Suomen kaikkia kuutta maakuntaa, eli Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.
Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen, varapuheenjohtajana Icecapital Oy:n toimitusjohtaja Ari Lahti ja muina hallituksen jäseninä hallituksen puheenjohtaja Harri Broman, pääjohtaja Mikko Helander, hankejohtaja Sari Kaasinen, kirjailija Sirpa Kähkönen, ex-komissaari Erkki Liikanen, toimitusjohtaja Mia Mantsinen ja rehtori Juha-Matti Saksa.
Itä-Suomi Unioni ry:n neuvoston kokoonpano löytyy tästä: www.isury.fi/yhdistys/neuvosto