Itä-Suomi Unioni järjesti torstaina 11.kesäkuuta 2026 kuntajohdon vierailun Etelä-Karjalan Hiitolanjoelle ja Kangaskoksen voimalamuseoon sen avajaisviikolla.
Hiitolanjoki tunnetaan yhtenä Suomen historian merkittävimmistä patojenpurku- ja luonnonsuojeluhankkeista. Hiitolanjoki on vuosien 2021-2023 hankkeessa avattu vaelluskalojen kulkureitiksi ja lisääntymisalueeksi, kun kolme satavuotiasta voimalapatoa on purettu ja niiden tilalle kunnostettu kosket luonnonmukaisiksi kutualueiksi.
Vierailun aluksi Hiitolanjoki-opas Anne Repo, Rautjärven kunnan elinvoima- ja hankekehittäjä Sini Javanainen ja Rautjärven kunnanjohtaja Maija Kääriäinen sekä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen ja hallituksen puheenjohtaja Ilkka Nokelainen toivottivat vieraat tervetulleeksi Hiitolanjoelle.
Vierailun aikana vierailtiin jokaisella kolmella koskella sekä Lahnasenkosken voimalaitosrakennuksessa ja Kangaskosen voimalamuseossa Hiitolanjoki-opas Anne Revon johdattamana ja samalla kuultiin ja kysyttiin koskien ennallistamistöistä, alueen tämänhetkisestä toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Vierailulla kerrottiin muun muassa kuinka lokakuussa 2022 lohikalat alkoivat jo nousta ja kutea Lahnasenkosken padonpurun ja kosken ennallistamisen ollessa vielä täydessä käynnissä, eivätkä ne malttaneet odottaa koneiden väistymistä työmaalta.
Jokiluonnon elpyminen oli nähtävissä jo kuukausi ensimmäisen padon purkamisen jälkeen syksyllä 2021. LUKEn tutkijat kertoivat, että silmämääräisesti oli havaittavissa joen eliöstön muuttuminen virtavesieliöstön suuntaan. Kutupesiä löytyi ensimmäisenä ennallistetusta Kangaskoskesta heti ensimmäisenä syksynä 2021 ja keväällä 2022 eläviä poikasia oli syntynyt huomattavia määriä. Seuraavina vuosina kutupesien ja poikasten määrä on vähintäänkin tuplaantunut edelliseen vuoteen verrattuna. Syksyn 2025 sähkökoekalastuksessa havaittiin jopa yli 500 järvilohen ja taimenen poikasta yhdeltä aarilta Kangaskoskella, mikä on erittäin korkea poikastuotto ja kertoo kosken kunnostuksen onnistumisesta.
Koskien vapauttaminen ja Hiitolanjoen ennallistaminen on ollut vuosikymmenten
poikkihallinnollisen yhteistyöverkoston tiiviin yhteistyön tulos. Keskeisiä toimijoita
ovat olleet Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, Etelä-Karjalan liitto, Rautjärven kunta,
Hiitolanjoki-yhdistys sekä tutkijat, viranomaiset ja useat eri rahoittajat.
Hankkeessa Etelä-Karjalan kuntien omistama Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sr ja sen kokonaan omistama tytäryhtiö, Hiitolanjoen Voima Oy, toimii rakennukset ja kiinteistöt omistavana vastuutahona, joka huolehtii entisten voimalarakennusten sekä reitistöjen, laavujen ja opasteiden kunnostuksista ja ylläpidosta, koskimaiseman luonnonsuojelusta ja virkistyskäytöstä sekä kunnostettujen vapaiden koskien kalakantojen seurannasta.
Rautjärven kunta toimii säätiön strategisena kumppanina, joka hallinnoi aluettatukevia kehittämishankkeita ja edistää osaltaan sekä osallistui myös Hiitolanjoen matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen.
2005 perustettu Hiitolanjoki-yhdistys on toiminut aktiivisesti hankkeen taustalla ja
yhdistyksen hallituksen jäseniä on ollut keskeisissä tehtävissä Hiitolanjoen
projekteissa, kuten pitkäaikainen puheenjohtaja Mikko Europaeus, joka on
suunnitellut Kangaskosken museonäyttelyn ja mobiilipolun. Hiitolanjoki-yhdistyksen tarkoituksena on Hiitolanjoen ja sen ympäristön kehittäminen tasavertaisesti kulttuuri- ja luontokohteena..
Vierailu huipentui 9.5.2026 avatussa Kangaskosken Kaplan voimalamuseossa
vierailuun ja lounaaseen B&B Hiitolanjoella. Lounaan päätteeksi esittelijät
kokosivat vierailun annin yhteen ja antoivat vieraille muistamiset kotimatkalle
mukaan. Kuntajohdon edustajat saivat vierailulta muistoksi Rautjärven kunnalta
materiaalipaketin ja B&B Hiitolanjoelta Hiitolanjoki -kangaskassit
Itä-Suomi Unioni ry.n Asiamies ja Etelä-Karjalan maakuntajohtajana 2013-2020
toiminut Matti Viialainen kiitti osallistujia ja kannusti kuntajohdon edustajia
viemään vierailulta terveiset kotikuntiin. Hiitolanjoen kokemus ja esimerkki
osoittavat, että koskien kunnostamiseen löytyy osaamista Itä-Suomesta ja
lohikalat kyllä ottavat vapaan joen omakseen, kun ihminen antaa siihen
mahdollisuuden vaellusesteet poistamalla, totesi Viialainen
