Itä-Suomi Unionin järjestämä Palokki-tiedotushankkeen päätöstilaisuus kokosi 60 osanottajaa Kolin luontokeskuksen auditorioon 21. tammikuuta 2026 Lieksassa.
Tilaisuuden juonsi TV:stä tuttu luontotoimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola, joka kertoi myös esimerkkejä menestyvistä kalastusmatkailukohteista, muun muassa Konneveden koskilta Keski-Suomesta ja muualta Pohjoismaista.
Itä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professori Juha Pesonen osoitti puheenvuorossaan, että kalastusmatkailu on maailmalla ja Euroopassa koko ajan kasvavaa liiketoimintaa, joka kasvaa jopa muuta matkailualaa nopeammin. Suomi on kuitenkin selvästi jäljessä Ruotsia ja Norjaa. Potentiaalia kyllä löytyy, kunhan kalastusmatkailun tuotteet ja niiden myynti ovat kohdallaan. Edellytyksenä tietenkin on, että järvissä ja joissa on kalaa mitä kestävästi voi kalastaa.
Itä-Suomen elinvoimakeskuksen johtava kalatalousasiantuntija Teemu Hentinen totesi, että Saimaalla norpan ja nieriän pelastamisessa on onnistuttu. Nyt on Saimaan järvilohen ja järvitaimenen vuoro. Palokin koskien vapauttaminen ja kunnostaminen on tähän vaikuttavin keino.
Vesistöpäällikkö Matti Vaittinen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoi Hiitolanjoen kokemuksista, jossa neljä patoa on purettu ja Laatokan lohikalat pääsevät nousemaan nyt aina Torsanjärvelle asti. Koekalastusten tulokset ovat olleet hämmästyttävän hyviä, jopa yli 500 lohen ja taimenen poikasta yhdeltä aarilta Kangaskoskella. Koska Palokissa on poikastuotantoalaa jopa 20 kertaa enemmän ja vesimääräkin on enemmän kuin kaksinkertainen Hiitolanjokeen verrattuna, tuskin on syytä epäillä, etteikö myös järvilohi alkaisi lisääntyä siellä, totesi Vaittinen.
Jonne Hirvonen Suomen Soutu- ja Melontaliitosta kertoi, kuinka melojat ovat – jopa talvella – heti tulleet Palokkiin, kun ohijuoksutusten aikana koskissa on ollut vettä. Kohde on erittäin sopiva myös melojille ja siellä voitaisiin järjestää myös koulutus-ja kilpailutoimintaa. Kun vapaita koskia on jopa 10, voidaan niitä kunnostaa eri tarkoituksiin hyvinkin sopiviksi.
WWF-Suomen ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen osoitti, kuinka merkittävä Palokki on paitsi kansallisesti, kuin kansainvälisestikin. Yhden padon purkamisella saavutetaan yli 1500 kilometriä vapaita vaellusvesiä, mikä on enemmän kuin puolet siitä, mihin koko Euroopassa yllettiin vuonna 2024 – yli viidelläsadalla hankkeella. Hän muistutti myös, että yläpuolisissa vesistöissä on 20-30 hehtaaria lisääntymisalueita sen lisäksi, mitä on Palokissa (33- 40 ha).
Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka kertoi maakuntaliiton järjestämistä valtioneuvoston kanslian ja PKS:n omistajakuntien tapaamisista ja siitä, että lähiviikkoina kunnat muodostavat kantansa valtion ehdotukseen, kuinka Palokki-hankkeessa edetään.
Kolin tilaisuus oli osa Open Rivers Programmen tukemaa Palokin koskien vapauttamiseen tähtäävää tiedotushanketta.
Voit tutustua tilaisuuden esitysmateriaaleihin alta.
Videotallenne tilaisuudesta julkaistaan myöhemmin.
Juho Pesonen – Kuinka Itä-Suomi nappaa osansa kalastusmatkailun kasvusta?
Mikko ”Peltsi” Peltola & Mika Viitanen – Palokki: Luonto, Kalastus & Talous
Teemu Hentinen – Vuoksen vesistön lohikalojen tila ja toimenpiteet järvilohi- ja taimenkantojen pelastamiseksi Palokissa ja Lieksanjoella
Matti Vaittinen – Lohikalojen luontaisen lisääntymisen palauttaminen Rautjärven Hiitolanjoella
Jonne Hirvonen – Koskimelonta – kasvava harrastus ja kilpailulaji: Palokin koskien potentiaali
Sampsa Vihunen – Palokin koskien vapauttamisen kansallinen ja kansainvälinen merkitys