Koko Vuoksen vesistön vesialueen omistajia edustavat kalatalouskeskukset vetoavat lohikalojen luontaisen elinkierron palauttamiseksi ennallistamalla Palokin kosket Heinävedellä.
Voimalan omistavalle Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle ja kolmelle ministeriölle (MMM,YM,TEM) sekä puolueiden puheenjohtajille ja Savo-Karjalan sekä Kaakkois-Suomen kansanedustajille lähetetyn vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Etelä-Karjalan, Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kalatalouskeskukset sekä Juojärvi-Vaikkojoen kalatalousalue.
Palokin koskien vapauttaminen äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen ja erittäin uhanalaisen järvitaimenen pelastamiseksi on myös Itä-Suomi Unioni ry:n tavoitteena.
Elinvoimaiset lohikalakannat Saimaalla ja kahdeksan komeaa vapaata koskea Valamon ja Lintulan luostarien läheisyydessä Pohjois-Karjalassa olisivat merkittävä lisä koko Itä-Suomen matkailun vetovoimaan, toteaa yhdistyksen asiamies Matti Viialainen.
Saimaan lohikalojen luontainen elinkierto turvattava ennallistamalla Palokin kosket Heinävedellä
Vuoksen vesistön lohikalojen tilanne on kriittinen. 1900-luvun voimalaitosrakentamisen seurauksena Saimaan järvilohi on kokonaan istutusten varassa ja myös järvitaimenen luontaiset kutupaikat ovat vähissä. Molempien istutuksia uhkaa viljelylaitoksiin levinnyt vesihome, jonka takia poikasten saatavuus on heikentynyt. Erityisesti järvilohta mutta myös taimenta uhkaa suoranainen sukupuuton riski, ellei kalojen luontaista elinkiertoa onnistuta palauttamaan.
Siksi toimenpiteisiin on ryhdyttävä viivyttelemättä. Myös Suomen uusi kalastuslaki ja EU:n lainsäädäntö edellyttävät luonnonmukaisten kutuolosuhteiden palauttamista vaellusesteitä purkamalla. Saimaannorpan suojeluun on panostettu paljon ja siinä on myös onnistuttu. Nyt on Saimaan järvilohen ja järvitaimenen vuoro.
Heinäveden Palokin kosket kahlittiin Outokummun kaivoksen voimantuotannon tarpeisiin 1960-luvun alussa rakentamalla Nälönvirran pato ja Palokin pienvesivoimalaitos. Kaivos suljettiin jo 1980-luvulla ja lähivuosina alkuperäinen Kaplan-turbiini on tulossa käyttöikänsä päähän.
Siksi nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä merkittävä ratkaisu Saimaan lohikalakantojen hyväksi palauttamalla Juojärven ja Varisveden välinen vapaa vaellusyhteys. Ennallistamalla kahdeksan komeaa koskea, joissa on putouskorkeutta yhteensä miltei 20 metriä, saadaan poikastuotantoaluetta lähes 30 hehtaaria. Vesimäärä, ka 21 m3/s, ja poikastuotantoala on niin suuri, että Palokista muodostuu erinomainen järvitaimenen poikastuotantoalue, joka mahdollistaa myös järvilohen luontaisen elinkierron (FT Jorma Piiroinen 31.1.2022).
Tuoreet kokemukset Rautjärven Hiitolanjoelta, vaikka vesimäärä ja poikasala ovat Palokkia pienempiä, ovat rohkaisevia. Sekä Laatokan järvilohet että taimenet nousevat, kutevat ja myös poikaset selviytyvät vapaassa joessa odotettuakin paremmin.
Vesialueiden omistajien, vapaa-ajan kalastajien ja myös Saimaan alueen kalastusmatkailun ja muun vetovoiman kannalta lohikalakantojen elpyminen tarjoaa suuremmat edut ja näköalat kuin pienvoimavesituotannon jatkaminen Palokissa. Siksi me allekirjoittaneet vetoamme, että
– Saimaan lohikalakantojen pelastamiseksi ja elvyttämiseksi niiden luontainen elinkierto palautetaan ennallistamalla Palokin kosket Heinävedellä. Kun nousueste Juojärven ja Varisveden välillä poistuu, avautuu vapaa nousuyhteys aina eteläiseltä Saimaalla myös Vaikkojoelle ja sen latvoille Pohjois-Savoon asti.
– Turbiinin uusimisen sijasta aloitetaan neuvottelut (valtio, PKS, alueen toimijat) koskialueen ennallistamisesta ja vaellusesteen purkamisesta niin, että periaateratkaisu voidaan tehdä jo seuraavassa hallitusohjelmassa osana Itä-Suomen hyväksi tehtäviä erityistoimia.
Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry
Matti Viialainen, puheenjohtaja
Rauno Jaatinen, toiminnanjohtaja
Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry
Jukka Turunen, puheenjohtaja
Taina Ahosola, toiminnanjohtaja
Vaikkojoki-Juojärven kalatalousalue
Vilho Järveläinen, puheenjohtaja
Mervi Paajanen, toiminnanjohtaja
Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry
Taisto Huotari, puheenjohtaja
Joonas Häkkinen, toiminnanjohtaja
Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry
Eero Jäntti , puheenjohtaja
Sami Kurenniemi, toiminnanjohtaja