Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri lähetti maanantaina 16.2.2026 Palokin koskien ennallistamista tukevan kannanoton pohjoiskarjalalaisille päättäjille.
Kannanotto ”Pohjois-Karjalan kunnilla on nyt mahdollisuus merkittävään luontotekoon – ennallistetaan Palokin kosket” on luettavissa kokonaisuudessaan alta.
Hyvä valtuutettu,
Lähestymme teitä liittyen Palokin pienvesivoimalan myymiseen sekä purkamiseen. Mielestämme Pohjois-Karjalan kunnat ovat nyt Pohjois-Karjalan Sähkön omistajakuntina avainasemassa historiallisen luontoteon mahdollistamisessa. Palokin pienvesivoimalan purkamisella ja koskien ennallistamisella voidaan vapauttaa kertaheitolla yli 1500 kilometriä uomastoa uhanalaisille vaelluskaloille. Samalla koskien ennallistaminen kattaisi EU:n biodiversiteettistrategian 2030 Suomelle ositetun virtavesien ennallistamistavoitteen.
Palokin koskien ennallistaminen on paras tiedossa oleva keino pelastaa sukupuutolta Saimaan järvilohi ja elvyttää Heinäveden reitillä vaeltava järvitaimen. Vuoksen vesistön kalalajeista järvilohi on äärimmäisen uhanalainen ja nykyisin lähes kokonaan viljelyn varassa. Etelä-Suomen luonnonvaraiset järvitaimenkannat ovat erittäin uhanalaisia. Heinäveden reitin sekä Lieksanjoen-Pielisjoen kannat ovat geneettisesti erilaisia keskenään ja Heinäveden reitin pieni kanta sinnittelee vielä luonnonvaraisena vaeltavana kantana reitin eteläosissa. Juojärvestä virtaa vettä Palokkiin keskimäärin 20 kuutiometriä sekunnissa. Tämä virtaama riittää myös järvilohelle ja vesi on hyvälaatuista.
Järvilohen ja Heinäveden järvitaimenen pelastamisella on kiire, koska kantaa ylläpitävissä kalanviljelylaitoksissa emokalastoja ja poikasia tuhoavia vesihomeita (Janhunen ym., 2019) ei ole saatu torjuttua. Lopulta elinkierto täytyy turvata luonnonympäristössä, jossa vaelluskalojen tulevaisuus on entistä epävarmempi. Lohikalojen perimän heikentyminen ja viljelylaitoksissa kasvatettujen poikasten käyttäytymismuutokset ovat vähentäneet niiden kykyä selvitä ilmastonmuutoksen heikentämissä luonnonympäristöissä.
Useat kansalliset kalastonhoitosuunnitelmat ja ohjelmat pitävät tärkeänä järvilohen ja järvitaimenen pelastamista ja nousuesteiden purkamista. Kansallisen kalatiestrategian (2012) tarkoituksena on vahvistaa uhanalaisia ja vaarantuneita vaelluskalakantoja ja strategian yhtenä kärkikohteena on Juojärven reitti. Myös Vuoksen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2022–2027 (Kotanen ym., 2022) Juojärven reitti mainitaan kuuluvaksi merkittävimpiin vaelluskalavesistöihin, joissa on tarve parantaa kalojen luontaista lisääntymistä. Vesienhoidon yleissuunnitelman Heinäveden reitin kalatalousalueelle (Hagman ym., 2021) keskeisenä tavoitteena on Palokin nousuesteen poistaminen Juojärven reitiltä. Samoin Vuoksen vesistön järvitaimenkantojen toimenpideohjelmassa (Rajala, 2018) Heinäveden reitti on määritelty kärkikohteeksi järvitaimenen ja sen elinalueiden osalta. Saimaan järvilohen toimenpideohjelmassa 2021–2030 (Piironen, 2021) Palokin koskien ympäristö mainitaan mahdollisena järvilohen lisääntymisalueena – ainoana Lieksanjoen ja Ala-Koitajoki-Pielisjoki-systeemin ulkopuolella. Koskien ennallistamisella saataisiin runsaasti taimenelle ja lohelle soveltuvia lisääntymisalueita.
PKS:n esittämä Nälönvirta – malli kulkisi ojitettujen turvemaiden läpi. Turvemailta valuvat humushapot ja kiintoaines happamoittavat ja tummentavat vettä ja pohjaan laskeutuvat kiintoaines yhdessä happamuuden kanssa heikentää mätimunien säilymistä elävinä ja poikasten kuoriutumista. Tummat, humuspitoiset vedet myös lämpenevät nopeasti, mikä vähentää veteen liuenneen hapen määrää, Tämä on iso riski viileää vettä ja korkeaa happipitoisuutta vaativille lohikaloille.
Virtavesien luontotyypit ovat Etelä-Suomessa lähes kauttaaltaan uhanalaisia. Lukuisat eliöryhmät ja luontotyypit voivat hyötyä koskien ennallistamisesta. Kun Heinäveden alueella on edelleen runsaasti luonnontilaisen kaltaista luontoa, ennallistamisella voisi sitoa yhteen merkittäviä luontokokonaisuuksia.
Heinävedelle matkailu on merkittävä tulolähde ja Heinäveden kunta kannattaakin koskien ennallistamista. Luonto- ja kalastusmatkailun potentiaali on ollut esillä Matti Viialaisen johtamassa selvityksessä ja matkailun merkitystä tuodaan esiin myös Esa Härmälän raportissa. Palokin alueen ennallistaminen palvelisi kuitenkin koko maakunnan matkailua ja helpottaisi matkailijoiden houkuttelua maakunnan monimuotoisille luonto- ja kulttuurikohteille. Valamon ja Lintulan luostarit ovat vakiintuneita kulttuurimatkailukohteita, niiden välillä kulkee retkeilyreitti ja ympäristössä on arvokasta luontoa, vanhaa metsää ja perinnemaisemia. Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistot sekä Kermajärven ja Joutenveden luonnonsuojelualueet sijaitsevat lähellä, joten koko alue on kiinnostava sekä kotimaisille että ulkomaisille matkailijoille.
Palokin koskien vapautusta on toivottu niiden patoamisesta lähtien, minkä voi todeta useista mielipidekirjoituksista ja kannanotoista, mm. lähes kaikkien puolueiden nuorisojärjestöjen äskettäisestä yhteisestä julkilausumasta.
Palokin voimala pystyy rauhalliseen säätöön, mutta volyymit ovat pieniä. Nopeatahtinen säätö ei onnistu PKSn nykyisillä luvilla. Kokonaisuuden kannalta merkittäviä vesivoimasäädön tuottajia ovat suurvoimalat, joista 90% vesisähköstä tulee. Palokin osuus Suomen vesivoimasähköstä 2 promillea, eikä se ole kokonaisuuden kannalta merkittävä.
Säätövoimaksi tarvittavan sähkön varastoimista mm. suurakkuihin kehitetään parhaillaan ripeästi ja vesivoiman merkitys säätövoimana tulee vähenemään tulevaisuudessa. PKSn kannattaisi siten tehdä päätökset Palokin voimalan myynnistä pian – niin kauan kuin säätövoiman hinta on vielä korkealla.
Valtion rahoituksen lisäksi yksityistä ja ulkomaista rahoitusta on saatavissa koskien ennallistamiseen. Tästä on jo esimerkkinä Open Rivers -ohjelman myöntämä 1.9 Me rahoitus padon purkuun purkuun ja patoa korvaavan pohjakynnyksen rakentamiseen. Saajat ovat WWF Suomi, Heinäveden kunta ja Itä-Suomi Unioni ry.
Kannustamme Pohjois-Karjalan Sähkön kaikkien omistajakuntien valtuustoja käyttämään omistajaohjausvaltaansa. Toivomme, että omistajat ohjaavat yhtiötä käynnistämään selvitystyöt asiasta siten, että tavoitteena on löytää ratkaisu Palokin koskien vapauttamiseksi ja ennallistamiseksi.
Heinävaarassa 16.2.2026
Annamari Markkola FT, dosentti Pj., Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.
Lähteet:
Hagman, A-M., Hakala, A., Heikkala, E., Kangas, H. 2021. Vesienhoidon yleissuunnitelma Heinäveden reitin kala talousalueelle. Etelä-Savon ELY-keskus. Ramboll Oy. https://www.kolovedenkalastusalue.fi/wp-content/uploads/2021/06/Vesienhoidon-yleissuunnitelma-Heinavedenreitin-kalatalousalueella.pdf
Janhunen, M., Koski, P. & Makkonen, J. 2019. Vesihomeselvitys suomalaisilla kalanviljelylaitoksilla. Luonnonvarakeskus (Luke). https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yhteisot/tieteellinen-tutkimus/liitteet/vesihomeselvitys_2018_hankkeen-loppuraportti_28.2.2019.pdf
Kansallinen kalatiestrategia. 2012. Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. https://mmm.fi/documents/1410837/1516655/1-4-Kansallinen_kalatiestrategia2012.pdf/fae1c9f2-2908-4859-82ce-0b46c612f179/1-4-Kansallinen_kalatiestrategia2012.pdf?t=1444216497000
Kotanen, J., Manninen, P. & Roiha, T. (toim.). 2022. Vuoksen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027. Osa 1. Vesienhoitoaluekohtaiset tiedot. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristöministeriön raportteja 20|2022. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/184581/Raportteja%2020%202022.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Piironen, Jorma. 2021. Saimaan järvilohen toimenpideohjelma 2021–2030. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Raportteja 63|2021.
Rajala T. (toim.) 2018. Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelma. Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Raportteja 60/2018.